tiistai 28. kesäkuuta 2011

Isla de Margarita part 2, Playa Caribe

Playa el Aguan jälkeen oli pian vuorossa uusi reissu Isla de Margaritalle, tällä kertaa äidin ja siskon kanssa. Isla de Margarita on kuitenkin onneksi suuri saari ja eri rantoja on kymmeniä, joten vaikka saarella matkustaisi useasti, joka kerta on mahdollista viettää erilainen loma ja rannan voi valita sen mukaan, mitä lomaltaan haluaa.

Playa Caribe
Tällä kerralla ainoana vaatimuksenamme oli viettää mukavan rento rantaloma all inclusive hotellilla, joita Margaritalla on useita. Päätimme katsella hotelleja Juan Griegon alueelta, joka on pienehkö (n. 28 000 asukasta) kalastajakylä. Luulin löytäneeni hyvän hotellin, joka sitten varattiin, mutta eipä se mennytkään niinkuin Strömsössä, paikalle päästyämme koimme karmean pettymyksen. 

Ensimmäiset epäilykset heräsivät taksissa, kun lähestyimme hotellia, alue oli tosi ruman ja epäilyttävän näköinen jossain kaupungin reunalla, eikä rantaa näkynyt lähimaillakaan. No respassa sitten henkilökunta oli oikein ystävällistä, mutta miljöö ei ihan miellyttänyt silmää, aula oli kuin joku suuri halli. No päätettiin antaa kuitenkin tilaisuus ja päästyämme huoneeseen ei itku ollut kaukana, huone haisi tunkkaiselle ja oli likainen, ilmastointi piti kamalaa meteliä, ovi ei mennyt kunnolla lukkoon ja kaikki kalusteet olivat iänvanhoja ja huonossa kunnossa. Silloin päätimme että joo saa riittää, hotellin vaihto pikimmiten, mutta koska oli jo ilta jouduimme jäämään hotelliin yhdeksi yöksi. 

Illallinen oli eräänlainen katastrofi myös. Aikaisemmilla reissuillani Margaritalla kaikissa hotelleissa on ollut buffet tyyppiset ruuat, mutta eipä täällä ei, illallinen oli sandwich, juustolla ja kinkulla, vau! Kaikista hauskinta oli huomata, että me oltiin hotellin ainoat asukkaat, ruokailuhetki oli aivan mainio siis, kun istuimme kolmisin isossa ruokasalissa henkilökunnan tuijottaessa rivissä meidän syömistä. No seuraavana aamuna aikaisin yhtä kauhealle aamupalalle ja pian toiseen hotellin.

Toinen hotelli sijaitsi 15 minuutin päästä Juan Griegon keskustasta Playa Caribella ja jo heti ensihetkestä huomasimme, että olimme tulleet taivaaseen ensimmäiseen katastrofiin verrattuna. Olin jo aikaisemminkin netistä katsellut tätä ko. hotellia, mutta en uskaltanut sitä varata, koska hinta oli jopa epäilyttävän edullinen. Mutta hotelli ylitti kaikki odotukseni, allasalue oli mahtavan iso ja upea, ranta aivan allasalueen vieressä ja huonekin oikein mukava ja siisti. Ruokakin maistui ihan hyvin ja mikä parasta, juotavaa riitti hotellin useasta baarista. Ainuita miinuksia oli rannan tuulisuus, punainen lippu liehui rannalla joka päivä. 

Hotellihuoneen parvekkeelta näytti tältä

Coco-niminen papukaija kävi tervehtimässä ja rapsutettavana sekä kerjäämässä jääpaloja juomistamme joka päivä, se nosti hauskasti toista jalkaansa joka kerta kun se halusi tulla käsivarrelle tai "syliin". :)


Loppu hyvin, kaikki hyvin, suorastaan painajaismaisen alun jälkeen lomamme oli oikeinkin onnistunut. Saimme nauttia Karibian meren auringosta ja lämmöstä sekä stressittömästä lomasta. Eli terveisiä vaan sinne Strömsöön!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Hetki paratiisissa

Huomenna koittaa paluu arkeen ja espanjanopintojen pariin. Vieraat Suomesta ovat viihdyttäneet meitä melkein viimeisen kuukauden ajan ja niinpä olenkin pitänyt lomaa opinnoista vähän turhankin tehokkaasti. Äiti ja sisko lähtivät takaisin Suomeen viime perjantaina ja viikonloppu on kulunut mm. pyykkiä pestessä ja totutellessa taas kahdestaan olemiseen. Tänään oli pakko kaivaa koulukirjat esille ja alkaa opiskelemaan täysillä, jotten olisi ihan pihalla huomisilla tunneilla, saapa nähdä! Mieluummin lähtisin kuitenkin Jonathanille matkaseuraksi Puerto la Cruziin kitaran ostoreissulle...

Jotta huominen ei niin kovasti ahdistaisi, niin pakko tunnelmoida hiukan lomakuvien parissa Isla Cochelta. Isla de Margaritalla ollessamme teimme päiväretken Isla Cochelle, joka on myös Venezuelalle kuuluva pieni saari Karibian merellä. Saarelle mentiin katamaraanilla, jossa tarjottiin aamupala ja lounas sekä erilaisia juomia niin paljon kuin vain mieli teki. Menomatkalla vene pysähtyi keskelle merta ja kirkkaaseen veteen sai pulahtaa uimaan. 

Itse saari taas oli kuin paratiisisaari, hiekka oli vitivalkoista ja vesi turkoosinkirkasta ja melkein ruumiinlämpöistä. Päivä kului ihanasti maatessa auringon porottaessa kirkkaalta siniseltä taivaalta ja nestetasapainosta piti hyvän huolen katamaraanin open bar rannalla. Retkellä tutustuimme myös kahteen oikein mukavaan ruotsalaiseen naiseen, joita näimme vielä muinakin päivinä retken jälkeen.

"Stop every now and then.  Just stop and enjoy.  Take a deep
      breath.  Relax and take in the abundance of life."

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Isla de Margarita part 1, Playa el Agua

Kuten aikaisemminkin on tullut jo ilmi, toukokuun viimeisenä päivänä meille saapui iloksemme vieras Suomesta. Osa ajasta vietettiin Caracasissa, mutta koska me suomalaiset rakastamme rantoja ja aurinkoa, niin aika pian tiemme vei Karibian merelle Isla de Margaritalle.

Viikko Margaritalla vierähti nopeaa ja aurinko helli meitä joka ikinen päivä. Meneillään olevan low seasonin takia halusimme valita rannan, josta saattaisi löytyä edes jonkin verran elämää, joten suuntasimme Playa el Agualle, joka on Isla de Margaritan vilkkaimpia rantoja, koska alueella sijaitsee paljon hotelleja ja ravintoloita. Meidän majapaikkanamme toimi eräs posada, eli majatalon tapainen pieni hotelli, joka ylitti kaikki odotukseni. Hotellialue oli todella kaunis ja tunnelmallinen sekä aamupala oli aivan loistava.

Päivät vietimme rannalla löhöten, eka rantapäivän korkkasimme kylmän piña coladan kera loman kunniaksi :). Yhtenä iltana käytiin yökerhossa katselemassa meininkiä ja tulihan siellä muutama merengue tanssiaskelkin otettua. Käytiin myös Porlamarin kaupungissa katselemassa jos löytyisi jotain ostettavaa, mutta ei me sieltä mitään raskittu ostaa kun kaikki oli niin kallista. Syötiin kuitenkin oikein hyvä illallinen italialaisessa ravintolassa. Ostarilla myös vahingossa törmäsimme suomalaiseen naiseen ja tyttöön, jotka sattumoisin olivat jopa samalla rannalla kuin me. Suomalaisia täällä näkee nykyään enää harvoin, kun suomalaiset matkatoimistot lopettivat valmismatkat Venezuelaan parisen vuotta sitten.

Playa el Aguan ranta on tosi iso, noin 2 km pitkä. Ranta on hiukan tuulinen ja aallot kasvoivatkin päivä päivältä ja viimeisenä päivänä uiminen alkoikin jo olla melko haastavaa. Sesonkiaikaan rannalla käy kuhina ja siksipä itse pidinkin siitä, ettei vielä ollut ruuhkaa ja sai makoilla suht rauhassa, eikä aurinkotuoleista ollut kilpailua.


tiistai 21. kesäkuuta 2011

Pikakuulumisia

Kiirettä on taas pitänyt siihen malliin, että en ole ehtinyt paljon blogia päivitellä. Vietin vielä toisenkin viikon Isla de Margaritalla äidin ja siskon kanssa ja tänään palattiin lomalta. Onneksi saari on kuitenkin melko suuri ja joka kerta siellä ollessani olen ollut ihan eri puolilla saarta eri rannoilla, joten tylsää ei taatusti tule! Espanjanopinnot ovat olleet luonnollisesti nyt hieman tauolla ja minulla taitaakin olla aika paljon kiinniotettavaa viikonlopun aikana.

Tulin vain nopeasti kertomaan, että täällä ollaan edelleen ja tämä kirjoitus jää nyt pikkuisen lyhyeksi, koska huomenna tapahtuu jotain jännää (lopussa kuvavihje) ja vielä on paljon tekemistä ennen sitä ja nukkuakin pitäisi ehtiä... Kunhan huomisesta on selvitty lisäilen tänne lomakuvia ja kerron myös lisää huomisen, keskiviikon tapahtumista...

Tällä erää toivottelen koivuntuoksuista juhannusta!

;) 

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Home sweet home

Viikko takana Isla de Margaritalla, joka on Venezuelalle kuuluva saari Karibian merellä. Lomalla on kivaa, mutta on se kyllä aina ihanaa palata kotiinkin. Varsinkin kun ehti jo muka seitsemässä päivässä tulla kauhea ikävä omaa kultaa :). Kauan tätä kotona olemisen iloa ei kyllä kestä, sillä ensi viikon keskiviikkona on lähdettävä taas reissun päälle, kun äiti ja sisko saapuvat huomenna tänne, ihanaa!! Kirjoittelen enemmän Margaritan reissusta ihan omassa postauksessa.

Kaveri tuli tänne vierailulle noin puolitoista viikkoa sitten ja ennen Margaritalle lähtöä kiertelimme vähän Caracasissa enimmäkseen shoppailun merkeissä. Plaza Bolivarillakin oli ihan eri meininki hiljaiseen pääsiäiseen verrattuna, porukkaa oli kuin pipoa ja satuimme näkemään hauskan kulkueenkin, jossa ihmiset olivat pukeutuneet erilaisiin asuihin ja tekivät sirkustemppuja sekä soittivat erilaisia soittimia. 



Simon Bolivarin museoaukiolla näimme myös erikoisia tapahtumia, siellä oli joukko ihmisiä pukeutuneina viktoriaaniseen tyyliin ja he näyttelivät elävänsä 1800-lukua. Oli hassua kun yhtäkkiä tuntui hypänneensä ajassa taaksepäin, vielä kun maisematkin olivat historialliset. Pitihän se käydä jututtamassa herrasmiehiä ja he kertoivat, että sama asia tapahtuu kaksi kertaa viikossa ja he esittävät Simon Bolivarin aikaisia hahmoja. 



Viime viikon torstaina menin myös maahanmuuttovirastoon noutamaan passiani ja päätöstä viisumista. Ja kyllä vain, tästäkin käyntikerrasta oli osattu tehdä jälleen taidetta... Viedessäni viisumihakemuksen siis viikkoa aikasemmin, aamulla herättiin klo 5.00 jotta ehditään ensimmäisten 50 joukkoon, sillä he ottavat vastaan vain 50 hakemusta/päivä. Suunnilleen 4 tunnin odotuksen jälkeen ulkona kaikenmaailman hörhöjen kanssa pääsimme antamaan viisumihakemukseni. Siitä sitten antoivat päivämäärän ja kellonajan 13.30 milloin voin käydä päätöksen noutamassa, eli helpostihan siinä hölmö luuli, että jes seuraavalla kerralla ei tarvi kuin mennä ja hakea paperit ilman mitään kummempia jonottamisia...

No metsään meni, ylläripylläri! Oli sitten vissiin niille muillekin viidellekymmenelle annettu se sama kellonaika. Eli taas odottelua ja odottelua ja vielä vähän odottelua ja tietenkin taas ulkona. Vuoronperään ne sieltä ihmisiä huutelivat ja monet näyttivät lähtevät ilman viisumia muun muassa puutteellisten tietojen takia ja kaikenmaailman saikkailuihin meni paljon aikaa. Minäkin ehdin jo siinä toki vähän hermostua kun nimeäni ei alkanut kuulua, kunnes puoli viiden maissa viimeisten joukossa minut huudetaan sisään ja eipä siinä muuta kuin löivät passin käteeni ja ihastelivat vanhaa passikuvaani. Päätöstä lukiessani huomasin, että se oli jo tehty edellisenä päivänä ja silti jouduin odottamaan 3 tuntia ihan vain sitä, että he antavat sen passin takaisin. No vaikka se jonottelu ja odottelu harmittikin, niin asiaa lohdutti se, että sain kuitenkin myönteisen päätöksen, jee!

Näyttäisi, että Suomessakin on helleaalto menossa. Täälläkin on nyt kuumempi jakso, mutta täällä asiaa kuitenkin helpottaa se, että joka paikassa on ilmastoinnit sisätiloissa, eli sisällä ei tarvi juuri hikoilla, paremminkin toisinpäin. Mistä tulikin mieleeni, että täällä monesti ihmetellään kun minä olen ensimmäisenä hakemassa puseroa tai pitkiä housuja, kun ollaan sisällä. Olenhan sentään kylmästä Suomesta :). Mutta siellä kylmässä Suomessa ei ollakaan totuttu ilmastointiin, niinkuin täällä ne toimivat oikein tehokkaasti melkein kaikkialla sisätiloissa.

Nyt kun kesä on virallisesti alkanut, toivon että kaikille riittää aurinkoa ja lämpöä missä ikinä olettekin!