Viikonlopun kuulumisia

Yksi viikko jälleen takana, jonka olen saanut vielä viettää kohtuu rauhallisissa tunnelmissa. Tämän viikon tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja espanjan opinnoille. Olenkin tässä muutamana päivänä hakenut tietoa asiasta ja tänään Jonathan löysi erittäin varteenotettavan vaihtoehdon, menemme tällä viikolla ottamaan asiasta enemmän selvää. Kyseessä olevan yliopiston sijainti on hyvä kotiimme nähden, sekä kurssi on halpa. Toinen vaihtoehto on eräs toinen yliopisto, jossa anopin kanssa jo kävimmekin viime viikolla, plussaa on ehdottomasti se, että kurssi olisi ilmainen, mutta miinuksena on , että tämä yliopisto on paljon kauempana ja hieman monimutkaisemman reitin takana. On kolmaskin ihan hyvältä kuulostava vaihtoehto, sekä paljon muitakin kielikouluja, jotka sitten ovat hinnaltaan kalliita ja kestoltaan lyhyitä.

Viikonloppu meni oikein mukavasti ja liian nopeasti. Minullehan tämä elämä täällä tosin on vielä toistaiseksi ollut yhtä viikonloppua mutta kyllä siitä vapaa-ajasta ihan erilailla nauttii, kun toinenkin on vapaalla ja kotona. Perjantaina oli siis ohjelmassa mokkapalojen leipominen lauantaisiin grillijuhliin. Puolueeton mielipiteeni oli: herrrrrrkullista! :) Eli kyllä vain nämä suklaiset herkkupalat onnistuivat oikein hyvin vaikka itse sanonkin. Uuninkin kanssa yhteistyö sujui varsin mallikkaasti, kun vihdoinkin tämä blondi tajusi että lämpötila on fahrenheiteissä ;) . Muutkin kuulostivat tykkäävän mokkapaloista todella paljon, Jonathanin veli tilasikin kakkua jo lisää. Jonathaninkin mielestä oli tosi epäreilua, että minä leivon jotain niin hyvää ja sitten me ei saada edes itse niitä syödä. Eli tulevaisuudessa näyttäisi olevan paljon lisää leipomista luvassa :). 

Vastavalmistunut leikkaamaton herkku

Lauantaina oli sitten tosiaan ne grillijuhlat Jonathanin veljen ja hänen vaimonsa luona. Paikalla olikin enemmän väkeä kun olin luullut ja sehän meinasi tällaista ujoa suomalaistyttöä vähän jännittää :). Luulin että sinne tulee vain Jonathanin perhettä, jotka olen siis kaikki tietenkin tavannut, mutta paikalla olikin myös Jonathanin veljen vaimon perhettä. No eihän siinä auttanut ottaa kuin rento asenne ja koittaa sulautua joukkoon. Yleisesti ottaen näyttäisi, että ihmiset puhuvat aika vähän englantia täällä, joka tietenkin vielä vähän rajoittaa osallistumistani keskusteluihin, mutta toisaalta näin suomalaisesta näkökulmasta ajatellen se on ihan hyvä asia, ei tarvitse olla koko ajan äänessä ;). Joka tapauksessa on mukava huomata, että vaikka kaikki eivät osaakaan englantia, niin he silti haluavat kommunikoida kanssani, Jonathan saakin sitten usein toimia kääntäjänä. Ja minusta itsestäni on kauhean kiva kuunnella kun nämä ihmiset puhuvat täällä keskenään ja yrittää erottaa sieltä sekametelisopasta tuttuja sanoja ja yrittää ymmärtää mistä puhutaan.

Tällaiset juhlat perheen ja ystävien kesken kuulostaisi olevan suosittuja täällä, aina löytyy joku syy järjestää juhlat. Näissä juhlissa ei ruoka ja juoma lopu kesken. Itsekin varsin ihastuneena paikallisiin oluisiin (Polar Ice, Solera) jokun tölkillisen sain juotua. En tiedä onko se tämä lämmin ilmasto vai mikä, mutta kyllä täällä kylmä olut maistuu paljon paremmalle kuin Suomessa! Ja kun grillijuhlissa kerran oltiin, niin illan isäntä valmisti illallisemme grillissä, oli kanaa, lihaa, makkaraa, sekä mustaa makkaraa. Kyytipoikana kasvia nimeltä Yuca (maniokki), jota keitettynä käytetään perunan tapaan, eikä ollut hassumman makuistakaan. Lisukkeena oli myös aina niin herkullista Coleslaw:ta ja Guacamolea. Kaikkea muita suostuin syömään, paitsi mustaa makkaraa. Se tavallinen versio makkarasta ei ollut hullumpaa, ehkä hieman mausteisempaa ja suolaisempaa kuin Suomessa. Liha täällä on aivan uskomattoman hyvää, naudanliha on ylivoimaisesti suosituin liha ruuanlaitossa. Kanakaan ei tuota pettymystä, oikein hyvää.
  

Ilta sujui oikein mukavasti, aluksi seurustellen ja nautiskellen juotavasta ja alkupaloista, eli tuoreesta leivästä ja pehmeästä juustosta, Queso Guayanes. Ja illan kruunasi herkullinen illallinen. Taustalla soi latinorytmejä, muun muassa salsaa, reggaetonea ja merengueta. Kova ääni näistä ihmisistä kyllä lähtee, kaikki puhuvat paljon, nopeaa ja kovaa. Mietinkin siinä illan päälle, että montakohan suomalaista tarvittaisiin aikaansaamaan sama metelitaso mikä näistä yhdestätoista venezuelalaisesta lähti :).

Sunnuntai kuluikin sitten laiskasti ja hitaasti, liekö johtui edellisen illan muutamasta oluesta ;). En siltikään saanut nukuttua klo 10 pidemmälle. Se onkin ollut kummallista täällä, että minä, nukkumisen maailmanmestari, herään täällä joka aamu viimeistään klo 8 ihan itsekseni! Aikaisemmin minun piti aina vapaapäivinäkin laittaa herätyskello soimaan, etten nukkuisi pitkälle iltapäivää. Onko tämä nyt sitä aikuistumista siis?? No kuitenkin, sunnuntaina teimme pizzaa, kävimme vähän suklaaostoksilla ja asetuimme mukavasti sohvalle makoilemaan kolmen elokuvan ajaksi. Rakastan laiskoja sunnuntaita, varsinkin kun sateinen ilmakin antoi hyvän tekosyyn pysyä sisällä.

Toivottavasti tekin saitte ladattua akkuja uutta alkanutta viikkoa varten, mukavaa viikkoa kaikille! :)