maanantai 18. huhtikuuta 2011

Sataa sataa ropisee

Juuri nyt täällä pitäisi olla parhaat säät, mutta ei paljon siltä näytä. Jostain syystä viimeisin viikko on ollut aivan surkea, taivas on pilvessä ja vettä sataa, ajoittain aika reilustikin. Hmm onkohan se aurinko karannut Suomeen kokonaan... Sateinen sää on rajoittanut aika paljon tekemisiämme, varsinkin viikonloppuna, kun oltaisiin voitu tehdä kaikkea kivaa Jonathanin vapaiden ansiosta. Suunnitelmissa oli mennä eräälle espanjalaiselle klubille syömään ja juomaan sekä nauttimaan auringonottamisesta, mutta niin siinä vain kävi, että homma täytyi siirtää odottamaan parempia kelejä.

Ei me nyt kuitenkaan ihan pelkästään kotona jaksettu kököttää, vaan lauantaina käytiin ulkona syömässä ah niin ihanaa barbeque-ruokaa ravintolassa nimeltä Rancho Padova. Tällainen ravintola olikin minulle aivan uusi tuttavuus. Ruokalista ei paljoa minulle sanonut, joten annoin Jonathanille vapaat kädet tilauksen suhteen. Hetken päästä tarjoilija kantaa pöytämme päähän annoksemme, Parilla Argentinan, kuumien savuavien hiilien päällä. Parilla Argentina sisälsi pari ribsiä, kyljystä ja makkaraa, ei reilusti syötävää kahdelle ja täysosuma lihanystävälle. Lihat esipaistetaan keittiössä ja sen jälkeen viedään asiakkaan pöydän päähän grilleineen päivineen ja näin kukanenkin voi itse päättää millä kypsyysasteella haluaa ruokansa syötävän. Voitte vain kuvitella sen savun määrän, kun jokaisessa pöydässä savuaa kuuma grilli :). Ravintola näytti olevan todella suosittu paikka ja ruoka oli hyvää, ei kuitenkaan mikään maailman kevein ateria, mutta lauantainahan saakin vähän herkutella ;).

Parilla Argentina en Rancho Padova

Lauantaina kävimme myös metsästämässä juustohöylää ja niitäpä ei täällä ihan joka paikasta löydykään, mutta kolmannesta paikasta onneksi tärppäsi! Täällä ihmiset eivät käytä juustohöylää vaan ostavat juuston valmiiksi siivutettuna, toki kaupasta saa juustopalasiakin, mutta onpa ärsyttävää leikata sitä puukolla. Aluksi ostimme näitä valmiiksi siivutettuja paketteja, mutta sitten sait olla ostamassa juustoa harva se päivä, koska paketit ovat pieniä ja taas yksittäinen siivu on iso. Sitten minua alkoi kyllästyttämään ainainen kaupassa ramppaaminen juuston takia (tulee ostettua kaikkea muutakin ylimääräistä nimittäin) ja ostimme kokeeksi ison palasen, jota sitten jyrsittiin puukolla, kunnes minulta loppui kärsivällisyys ja nyt vihdoin löysimme juustohöylän ja elämä on taas hieman helpompaa ;). 

Muuten viikonloppu sujui leppoisissa tunnelmissa kotona muun muassa elokuvia katsellen. Eilen piti myös vähän seurailla netistä eduskuntavaalien tapahtumia ja kyllä meinasi täälläkin kotikatsomossa vähän tunteet kuumeta ja Jonathan-raukka joutui kuuntelemaan avautumisiani ja vaahtoamisinani. 

Täälläkin on alkanut pääsiäisen aika, eli semana santa (pyhä viikko). Uskonnollisesta alkuperästä huolimatta semana santa on nykyään enemmänki loma-aikaa venezuelalaisille ja monet lähtevätkin viettämään lomaansa rannoille ja Karibianmeren saarille. Eri puolilla Venezuelaa voi kuitenkin nähdä erilaisia kulkueita, jotka kuvaavat pääsiäisen tapahtumia ja usein kulkueissa näkyy katolisen uskonnon pyhimyksiä. Täällä todellakin huomaa, että ihmiset ovat lähteneet muualle lomalle, kaupunki on paljon hiljaisempi kuin normaalisti. Harmi kun täällä ei ole samanlaista pääsiäismunakulttuuria kuin Suomessa, olen nähnyt vain jättikokoisia Kindermunia. Minun mielestä kaikista parhaita on ne pikkuiset suklaamunat pusseissa, mutta tänä pääsiäisenä ne jää väliin, ehkä sitten ensi vuonna ;).

Hyvää pääsiäistä!

2 kommenttia:

  1. Voi noita ulkomaalaisia ku ne ei tykkää käyttää juustohöylää :D Se meidän viimekesäinen vaihtarityttö Ranskasta ei ollu koskaan nähnykkään juustohöylää, eikä sillä ollu aluksi mitään hajua miten sillä leikataan. Ostettiin sille sitten oma juustohöylä ennenku se lähti takasin kotiin :D Sillä saa pikkusen järkevämmän kokosia viipaleita ku veittellä!

    T.Karoliina

    VastaaPoista
  2. Sanopa muuta! Minusta se on kyllä niin kätevä keksintö, että en voi käsittää miten sitä ei jokapaikassa käytetä :D, mutta näyttäisi sitten olevan tämä juustohöylättömyys yleisempää kuin luulinkaan. Ehkäpä se teidän vaihtari tartuttaa nyt Ranskaankin juustohöyläkuumeen ;). Mulla menikin hermot just tuohon veittellä jyrsimiseen, niin pakko oli ettiä höylä ja onneksi löytyi!

    VastaaPoista